Diretor Psychosocial Recovery And Develompent For in East Timor (PRADET), Manuel dos Santos hateten governu iha komitmentu bo’ot tebes atu estabelese sistema no fasilidade atendimentu ba moras mental sira iha rai laran, maibe sei menus rekursu humanus.

Governu Timor-Leste liu husi Ministeriu da Saude halo ona progresu ba atendementu moras mental nian, liu-liu iha ona planu asaun nasional matan nian.

Nia hateten, Ministrerio da Saude iha politika no planu ne’ebe diak ba iha servisu atendimentu saude ba pasiente moras mental, tanba iha ona planu asaun nasional ba moras mental nian.
Bazeia ba planu ida ne’e, ministeriu hahu halo ona konstrusaun ba iha klinika moras mental nian iha Ospital Nasional Guido Valadares (HNGV) hodi fo atendimentu ba pasiente ne’ebe ho kazu agresivu.
Alende ne’e, nia dehan ministerio mos servisu hamutuk ho organizasaun sosiedade sivil hanesan PRADET no Sentru Interamentu Laclubar hodi apoia servisu rehabilitasaun ba moras mental sira.
“Sistema atendimentu ba moras mental iha Timor-Leste dezenvolve dadaun ona, maibe ita presiza reforsa tan, tanba ne’e ita husu ita nia governu tau prioridade liu –liu rekursu humanu,” nia hateten.
“Ita rekomenda ba ita nia governu atu aloka tan orsamentu ruma ba iha bolsu estudu ba ita nia Timoroan ne’ebe hakarak hetan espesialidade ba ita nia psikiatria.”
Nia hatutan, Timor –Leste iha ona emfermeiru mental nian, pesoal psikologia balun no espesialista ida, maibe la sufsiente nafatin hodi responde ba iha nesesidade ne’ebe iha.
Nia informa, PRADET rasik iha deit psikologia nain hat ne’ebe fo apoiu hela ba iha konseling ba pasiente no familia sira atu kontribui ba iha tratamentu ne’ebe iha.
Alende halo akompanhamentu ba iha pasientes, sira mos halo edukasaun sosializasaun ba komunidade kona ba protese ema ho moras mental sira iha sosiedade.
Total pasiente moras mental ne’ebe oras ne’e dadaun halo hela tratamentu rekoperasaun iha sentru rehabilitasaun PRADET hamutuk nain 30 resin.
Data estatistika HNGV iha tinan 2017 husi Janeiru to’o Julho konsege registu pasiente mental hamutuk 1139 no barak mak lakonsege registu, vizita liu deit ospital.
Antes ne’e espesialista no Pisikiatria doutor Gaspar Quintão hateten tratamentu ba moras mental iha tipu tolu, mak medikamentus, psikoterapia (koalia) no rehabilitasaun ne’ebe disponivel iha fasilidade saude hotu, tanba emfermeiru mental iha sentru saude sira iha inklui medikamentus.
Nia dehan, ba pasiente ne’ebe presiza rehabilitasaun atu rekopera fali sira atividade no vontade lor-loron nian, tenke halo referral mai ospital nasional hodi referal fali ba sentru rehabilitasaun PRADET no sentru interamentu Laclubar.
Ba sira ne’ebe sofre depresaun, nia dehan hemu aimoruk anti depresi lor-loron tuir grau moras ne’ebe iha to’o sintomas lakon, maibe ba sira ne’ebe tama ona faze bulak tenke hemu aimoruk no sona lor-loron ba tempu naruk.
“Tuir intervista ne’ebe ami halo, haree katak la’os problema social deit maibe barak mak tanba osan laiha, servisu laiha, hetan violensia, supporta menus, hela do’ok husi familia tanba ne’e faktor barak mak kontribui ba iha numeru ne’e aas,” nia hateten.
Nia hateten, iha aspetu importante tolu ne’ebe presiza ema halo hodi prevene aas tama ba moras mental,mak aspetu fiziku, social no spiritual tenke la’o hamutuk, aspetu ida deit mak la’o hanesan osan barak, maibe hirus door, laran moras ba ema bele moris la kontente no kria problema ba kakutak.
Entretantu, Pasiente moras mental ho naran Tiu Toy sente laran haksolok tebes no agradese ba iha ekipa PRADET ne’ebe bolu nia iha jardin hodi halo tratamentu no partisipa iha atividade edukasaun non formal sira iha sentru rehabilitasaun.
“Hau mai iha Halilaran kalan hat no hau ba fali iha jardin, depois mai sira ba buka fali hau hodi lori mai iha ne’e, haris no tuir atividade iha ne’e,” nia hateten
Tuir observasaun ne’ebe TDW halo iha sentru rehabilitasaun, nota katak Tiu Toy ne’ebe ho problema mental kleur ona, maibe depois hetan tratamentu iha sentru rehabilitasun komesa iha ona mudansa, bele koalia no halo interaksaun ho ema seluk no hatene haris mos ona kompara ho antes.
Maibe, tanba sentru rehabilitasaun ne’e laiha espasu ba iha pasiente sira hodi deskansa, entaun pasiente sira ne’ebe laiha familia, loron partisipa iha atividade edukasaun non -formal sira hanesan muzika, arte, kustura no komputador, kalan sira fila ba sira nia fatin (dalan ninin) hodi deskansa.