Vice Ministru da Saúde, Bonifacio Maucoli dos Reis hateten peskiza demográfiku no Saúde tinan 2016, hatudu taxa inan isin rua partus iha uma sei 50%, maske iha redusaun kompara ho taxa 78% iha tinan 2010.

Vice Ministru da Saúde, Bonifacio Maucoli dos Reis hateten peskiza demográfiku no Saúde tinan 2016, hatudu taxa inan isin rua partus iha uma sei 50%, maske iha redusaun kompara ho taxa 78% iha tinan 2010.

Nia salienta peskiza ne’e mos prova iha meilhoramentu ba kobertura saúde inan no oan nian hanesan inan isin rua 84% hetan atendimentu ante natal, maibe atu partus 49% deit mak partu iha fasilidade saúde, no 35% deit maka simu kuidadu post natal iha loron rua depois partu.

“Dadus ne’e hatudu maske kuidadu ante natal a’as, maibe partus no kuidadu post natal sei iha lacuna. Kuaze inan 50% seidauk buka atu partu iha fasilidade saúde, no inan sira 26% la buka atendimentu kuidadu ante natal, ne’e presiza ita hotu nia esforsu liu husi programa ne’ebe iha ona haensan visita saúde familia, SISCa, outreach, klinika movel no liga inan,” nia hateten bainhira partisipa iha serimonia lansamentu programa liga inan iha Munisipio Dili, iha Centro Saúde Comoro, Dili.

Nia dehan programa saúde maternu infantil nafatin sai programa prioridade governu nian, ne’ebe hakerek ona iha planu estratejiku setor saúde tinan 2011-2030, ejiji atu implementa programa komprensivu, integradu iha faze kuidadu saúde ante natal, interpartu no post partu iha kuidadu saúde primaria.

Nia hateten presiza hakbi’it ema ida-ida, familia no komunidade atu kontribui hadia kuidadu saúde maternu enfantil atu ema hotu iha konsensia fo atensaun ba inan isin rua sira, no enkoraja inan sira atu hakbesik aan ba fasilidade saúde konsulta regular no partu iha fasilidade saúde.

Iha parte seluk, Xefe Sentru Saúde Comoro, parteira Emilia de Sousa hateten inan barak iha ona konsensia atu hili partu iha fasilidade saúde no partu ho atende husi profesional saúde, maibe balun sei partu uma ho kondisaun mesak no ajuda husi familia sira.

“Inan sira ne’e mai konsulta iha ne’e, maibe sira dehan derepente deit labarik moris tiha ona durante loron ida rua mak sira lori mai konsulta, no iha balun partu hotu tiha ona mak bolu profesional saúde sira ba ajuda,” nia hateten

Nia dehan inan partu iha uma ne’e balun familia maka ajuda, ema ne’ebe iha esperensia atende partu, no bolu profesional saúde sira.

Nia dehan iha fulan Janeiru tinan 2021, sira registu inan isin rua hamutuk 328, no husi numeru ne’e inan ida partu iha uma ho kondisaun mesak, no nain 3 partu mos iha uma ho ajuda husi profesional saúde, no nian 139 partu iha fasilidade saúde.

Nia haktuir iha fulan Febreiru tinan 2021, inan isin rua nain rua husi total 127 maka partu iha uma ho ajuda husi familia, no nain 6 partu iha uma ho ajuda husi profesional saúde treinadu sira, no nain 119 partu iha fasilidade saúde.