- Publika iha: 10 Outubro 2023
Presidente Country Coordinating Mechanism (CCM) Fundu Global, iha Timor-Leste, Filipe da Costa hateten durante ne’e governu Timor-Leste simu ona apoia orsamentu millaun $116 husi Fundu Global, hodi finansia programa moras malaria, tubercolouse no HIV/SIDA.

Nia dehan maneira Fundu Global fo fundus ba Timor-Leste ne’e pursiklu katak orsamentu aprova dala ida ba ezekusaun durante tinan tolu nia laran.
“Tinan tolu mai hahu 2024 até 2026, ita iha orsamentu kuaze millaun $15. Ita Timor-Leste to’o ohin loron simu ona $116 mileons dolar amerika ba moras tolu ne’ebé husi Fundu Global,” nia hateten hafoin halo enkontru ho Ministeriu Saúde no organizasaun implementador programa sira iha salaun Rede Feto Kaikoli, Dili.
Nia hateten durante ne’e governu seidauk tau fundus ba programa no atividade sira prevensaun no kombate moras malaria, tuberkulose no HIV/SIDA tanba programa tolu ne’e finansia total husi Fundu Global.
Nia hatutan orsamentu sira ne’e inklui ona ba finansia atividade prevensaun, sosa reajentes, ekipamentu diagnostika no medikamentu ba moras tolu ne’e.
Nia haktuir esforsu ba kombate moras tolu ne’e iha progressu diak, ba moras tuberkolouse nian governu deklara ona atu hapara moras tuberkolouse iha tinan 2025, tanba ne’e servisu iha baze lao makas atu hasa’e numeru identifikasaun no tratamentu. Ba moras HIV/SIDA, governu no parseriu sira halo hela esforsu atu reforsa edukasaun sensibilizasaun ba komunidade sira, hasa’e taxa kobertura ba teste no tratamentu, liu husi garantia fasilidade saúde hotu reajente teste disponivel no habelar tratamentu iha munisípiu hotu.
Alende ne’e ba moras malaria nian, tempu badak Timor-Leste sei hetan sertifikasaun livre husi malaria, husi Organizasaun Mundial Saúde (OMS tanba tinan tolu tutuir malu laiha kazu malaria.
Iha parte seluk, Xefe Programa Moras Hada’et Husi Relasaun Sexual, iha Ministeriu Saúde, Bernardino da Cruz hateten iha progressu diak ba deteksaun kazu foun tanba teste laos deit halo iha fasilidade saúde sira, maibe individu ida-ida bele halo teste ba aan rasik.
Nia dehan iha fulan janeiru to’o julho iha tinan 2023, sira konsege deteta ona kazu foun hamutuk 127, no ema sira ne’e 60% tama ona iha tratamentu antiretroviral no seluk seidauk tanba presiza halo tratamentu uluk ba infesaun oportunista sira hanesan tuberkolouse.
“Planu ba oin ita integra servisu ba saúde na familia, liu-liu sira ne’e bele habelar informasaun ba populasaun sira,” nia hateten.
Nia hateten agora dadaun sentru tratamentu ba antiretroviral hamutuk ona 15, ne’ebé estabelesidu iha sentru internamentu sira, ospital referal, hospital nasional no klinika balun iha nasionál.