Sexta, Abril 19, 2024
Total visitors: 766366

Reprezentante The United Nations Population Fund (UNFPA) iha Timor-Leste, Pressia Arifin-Cabo hateten joventude iha Timor-Leste enfrenta hela problema prinsipál haat iha sira-nia moris lorloron nian, liu-liu sira-nia asesu ba asisténsia saúde, edukasaun, empregu no protesaun sosiál.

Reprezentante The United Nations Population Fund (UNFPA) iha Timor-Leste, Pressia Arifin-Cabo hateten joventude iha Timor-Leste enfrenta hela problema prinsipál haat iha sira-nia moris lorloron nian.

Nia dehan situasaun sira ne’e halo joven sira sai vulnerável liután iha sosiedade tanba barak kaben sedu, isin-rua sedu no sofre moras hada’et husi relasaun seksuál hanesan HIV/SIDA.

“Buat ne’ebé importante mak entidade hotu-hotu tenke tau atensaun ba joven sira hahú agora, tanba populasaun Timor-Leste 74% ho idade menus husi 35, maibé sira barak la iha asesu ba servisu, edukasaun, saúde no iha opsaun ki’ik tebes atu halo buat ruma iha sira-nia futuru,” nia hateten bainhira halo enkontru ho media sira iha salaun UN Campaun Kaikoli, Díli.

Nia hateten UNFPA nu’udar ajénsia UNO ne’ebé mak lidera diskusaun sira iha sistema ONU nian kona-ba intervensaun sira ba nesesidade joven sira-nian tanba ne’e hamutuk ho ajénsia ONU seluk halo ona proposta ida ba governu atu iha planu integradu ida hodi halo intervensaun ba nesesidade joven sira-nian, liu-liu sira-nia direitu atu asesu ba atendimentu saúde reprodutivu no saúde seksuál, asesu ba edukasaun ne’ebé kualidade atu iha abilidade hodi hetan servisu no polítika protesaun sosiál ne’ebé adequadu ba sira.

Nia haktuir dadus sensu populasaun tinan 2015, hatudu 53,4% joven sira ne’ebé kompleta ona sira-nia estudu, maibé laiha servisu tanba falta abilidade nesesáriu ba empregu, falta abilidade sira hanesan komunikasaun no jestaun.

Iha parte seluk, Sekretáriu Estadu Joventude no Desportu (SEJD), Abrão Saldanha hateten kestaun sira ne’ebé joven sira enfrenta ne’e konsekuénsia husi instabilidade polítika rai laran tanba dezenvolvimentu iha setór xave sira lakonsege la’o ho di’ak.

Nia dehan dezenvolvimentu setór edukasaun no formasaun ba joven sira sei menus tebes lakonsege konstrui abilidade no koñesimentu ne’ebé sufisiente.

“Ita lakonsegue prepara joven sira ho abilidade no koñesimentu sufisiente lori nia konsekuénia mak dezempregu, porque ita hakarak traballu iha rai liur no rai laran nesesita abilidade,” nia hateten.

Nia hateten Timor-Leste úniku nasaun ne’ebé pursentajen populasaun joven barak liu kompara ho nasaun sira seluk, signifika iha ema produtivu barak tanba ne’e importante mak dezenvolve setór edukasaun no formasaun ho di’ak atu bele absorve iha kampu servisu sira iha mundu.