Sábado, Abril 20, 2024
Total visitors: 766366

Mediku Cardiologista Herculanu Seixas hateten dadus tratamentu real iha hospital sira hatudu moras reumatismu fuan afeta barak liu labarik no joven sira ho idade menus tinan 20 tanba moras ne’e mosu depois hetan infesaun husi bateria eskreptokosikas, ne’ebé iha ligasaun ho ijiene pesoal.

Mediku Cardiologista Herculanu Seixas hateten dadus tratamentu real iha hospital sira hatudu moras reumatismu fuan afeta barak liu labarik no joven sira ho idade menus tinan 20.

Nia salienta numeru moras ida ne’e rejista makas iha hospital sira tanba ne’e tenke sai ona prioridade nasionál ka asuntu importante iha setór saúde atu bele investe iha prevensaun, liu-liu sensibilizasaun públiku konaba mantein ijine hodi evita kazu foun no redus mortalidade.

“Ita nia estratejia importante evita para kazu foun labele aumenta beibeik tanba estudu ne’ebe halo no pulbika ona husi peskizador sira husi Australia, katak 2% husi 1.3 mileons populasaun hetan moras reumatizmu fuan, ne’e numeru ida ne’ebe signifikante tebes tanba liga ho problema fuan,” nia hateten bainhira partisipa iha simpozio moras reumatizmu fuan iha Hotel Timor, Dili.

Nia dehan kondisaun infrastrutura bazika iha rai laran kontribui makas ba moras reumatizmu fuan tanba asesibilidade ba bee moos no saneamentu sei sai problema ba komunidade sira tantu iha area urbanu no rural.

Nia hateten atu prevene moras ida ne’e primeru importante halo sensibilizasaun atu hasa’e konsensia publiku konaba ijiene pesoal no tenke asegura komunidade sira iha asesu ne’ebé diak ba bee no saneamentu hodi mantein pratika kultura ijiene.

Nia hatutan tratamentu ba reumatizmu fuan mak pasiente sira ne’ebé presia sona antibiotika fulan-fulan hodi evita problema iha valvula bele halo iha rai laran, maibe ba pasiente sira ne’ebé kondisaun grave presiza halo operasaun subtitusaun valvula tenke halo iha rai liur.

“Iha Timor-Leste ita seidauk halo operasaun subtituisaun valvula ka troka valvula, entau kazu sira ne’e ita haruka ba Malaysia, Singapur, Indonesia no Australia liu husi East Timor Heart Fund ho koperasaun servisu hamutuk Ngo Maluk Timor no Menzies. Tinan kotuk ita haruka nain ualu ba Australia sira mak apoia fundu,” nia hateten

Nia informa hahu tinan 2016 to’o tinan 2022, konsege rejistu pasiente reumatizmu fuan hamutuk nain 480, ne’ebé halo tratamentu iha hospital sira iha rai laran.

Entretantu, CEO East Timor Hearts Fund, Jane Papasergio hateten triste hare Timor oan barak mate iha idade labarik no joven tanba moras ne’ebé lolos bele prevene.

“Triste tebes hare ema timor barak inklui labarik ki’ik no joven sira mate tanba kauza husi moras sira ne’ebé ita bele dehan moras ne’ebé bele halo prevensaun,” nia hateten.

Iha parte seluk, Diretóra Jeral Prestasaun Servisu, iha Ministeriu Saúde, Doutora Odete da Silva Viegas hateten rezultadu peskiza moras reumatizmu fuan ne’e identifika barak iha munisipiu Bobonaro, Ermera no Baucau.

Nia rekoñese tratamentu ba moras fuan inklui reumatismu fuan, liu-liu intervensaun operasaun seidauk bele halo iha rai laran. Maibe governu halo hela esforu atu melhora kondisaun intermus fasilidade, ekipamentu no rekursu humanu atu bele halo tratamentu ba pasiente sira iha rai laran.

“Ita agora iha espesialista, maibe sub-espesialista ba iha kardiologia ba labarik ita seidauk iha. Agora dadaun ministériu saúde haruka espesialista sira kontinua estudu iha Kuba no Fiji tanba investimentu iha rekursu humanu ne’e papel importante ba longu prazu tanba ne’e ami halo hela esforsu atu titnna-tinan ita sempre haruka ema ba eskola laos mediku deit, maibe parteira no enfermeiru sira atu fila mai servisu ekipa bele lao,” nia hateten.

Nia dehan dadaun ne’e foin iha mediku cardiologista nain hitu, ne’ebe nain hat iha Hospital Nasionál Guido Valdares no seluk iha hospital referal sira hanesan Maliana, Baucau, Suai.

Nia haktuir iha tinan 2020 to’o 2022, rejista iha labarik nain 7 mak lakon vida tanba komplikasaun sira husi moras reumatizmu fuan.