Ministerio da Saúde (MdS) ho apoia tekniku husi Organizasaun Mundial Saúde (OMS) lansa vasina hepatitis B terseira dose ba grupo risku sira atu kria imunidade hodi kontra moras hepatitis B.

Ministerio da Saúde (MdS) ho apoia tekniku husi Organizasaun Mundial Saúde (OMS) lansa vasina hepatitis B terseira dose ba grupo risku sira atu kria imunidade hodi kontra moras hepatitis B.

Diretóra Nasionál Kontrolu Moras, iha Ministerio da Saúde, Dotora Josefina Clarina João hateten implementasaun dose primeiru no segundu ba grupo risku sira inklui ba mane seksu mane, transgender, trabalhador seksual, no membru FALINTL-Forsa Defeza Timor-Leste (F-FDTL) no membru Polisia Nasionál Timor-Leste (PNTL) tanba ne’e tenke kontinua ba dose terseiru.

“Ema barak ona iha Timor-Leste lakon vida tanba moras hepatitis tanba hepatitis lori pasiente ba kronisidade ikus mai mate. Hepatitis bele kauza fali moras kankru aten, moras kinur liu-liu halo ema nia isin kinur hotu,” nia hateten hafoin halo lansamentu ba programa vasina hepatitis B iha salaun Yayasan HaK Farol, Dili.

Nia dehan, vasina hanesan asaun prevensaun ida ne’ebe efetivu liu atu prevene moras hepatitis B tanba liu husi vasina kria imunidade ba ema nia isin hodi kontra moras ida ne’e.

Nia informa, vasina ba hepatitis B ba labarik sira foin moris disponivel iha fasilidade saúde hotu atu labarik ne’ebe foin moris tenke hetan kedas vasina, no implementa mos ba grupo risku sira.

Nia haktuir, seidauk iha tratamentu ne’ebe kura ba moras hepatitis B, maibe iha tratamentu atu bele kontrola no evita komplikasaun sira hanesan kankru aten nian no moras seluk.

Entretantu, Tenente Coronel, Chefe Saúde Militar, Guido de Oliveira hateten sira iha kordenasaun no koperasaun ne’ebe diak tebes ho ministerio da saúde atu implementa vasina hepatitis B ba membru sira iha komponente hotu tanba moras ida ne’e oho ema barak ona.

Nia dehan, moras hepatitis ne’ebe perigu liu mak hepatitis B no C tanba ne’e atividade ne’e atu halo testu, ba sira ne’ebe hetan positivu submete ba tratamentu no sira ne’ebe negativu halo vasina atu prevene.

“Saúde militar hanoin atu halao kontinuidade halo vasina iha komponente hotu. Hau fiar vasina ne’e efetivu liu atu prevene membru F-FDTL tomak iha futuru,” nia hateten.

Nia dehan, atividade teste no vasina ne’e sei halao iha komponente sira hanesan komponente polisia militar, komponente naval, komponente terestre no komponente apoia servisu atu membru sira bele hetan hotu vasina.

Iha parte seluk, Medical Officer programa TB-HIV iha Organizasaun Mundial Saúde, Doutor Debashish Kundu hateten prevalensia moras hepatitis B iha Timor-Leste a’as, liu-liu ba grupo risku sira entre 3% to’o 6%.

“Atu atinji metas iha tinan 2030, kona ba hepatitis nian mak vasina dose terseiru, prevensaun husi inan no oan, diagnosa no tratamentu,” nia hateten.

Nia dehan implementasaun vasina hepatitis B, iha tinan kotuk 2019, hatudu atinjimentu signifikate tebes tanba kauza 74% grupo alvu sira hetan vasina hepatitis B.