Quinta, Abril 25, 2024
Total visitors: 766366

Ministra da Saúde, Doutora Odete Maria Freitas Belo hateten protidaun infrastruktura saúde iha teritorio nasional sei limitadu no la apropriadu ba profesional saúde sira prestasaun servisu kuidadu saúde ne’ebe kualidade no dignu ba komunidade sira iha situasaun emergensia ligadu ho surtu Covid-19.

Ministra da Saúde, Doutora Odete Maria Freitas Belo hateten protidaun infrastruktura saúde iha teritorio nasional sei limitadu no la apropriadu ba profesional saúde sira prestasaun servisu kuidadu saúde ne’ebe kualidade no dignu ba komunidade sira iha situasaun emergensia ligadu ho surtu Covid-19.

Nia dehan projeitu konstrusaun fatin ICU ba Covid-19, isolamentu, laboratoriu no kuarentina iha munisipio sira barak maka seidauk konklui, inklui mos munisipio Covalima.

“Ho variante foun Delta ne’ebe maka iha, ita espera katak wainhira to’o mai ita iha ona forsa atu hatan ba moras ida ne’e. Imi hare rasik ita nia konstrusaun sira seidauk remata, ekipamentu sira tenke lori husi rai liur mai hodi tempu naruk,”

“Ita nia populasaun juta ida deit, maibe wainhira ita moras hotu ita nia hospital sira ne’e laiha kapasidade atu fo atendimentu, tanba ne’e hau dehan beibeik ita la pronto nafatin intermus infrastruktura no ekipamentu mediku nian,” nia hateten

Nia hateten sistema nasional saúde ne’ebe sei frazil tebes, ejiji nafatin sidadaun hotu nia responsabilidade atu kontribui hodi prevene no mitiga surtu Covid-19 iha rai laran, liu-liu variante foun Delta ne’ebe afeta ona nasaun vizinho Indonesia.

Nia rekonhese projeitu konstruksaun fatin isolamentu, kuarentina iha munisipio sira lao neineik tanba kompanha sira hasoru dificuldade no limitasaun oioin iha situasaun emergensia.

Nia informa iha munisipiu Covalima, iha projeitu hat maka konstrusaun fatin ICU ba Covid-19, fatin izolamentu, laboratoriu iha resintu hospital referral Suai no fatin kuarentina iha Mota Masin. No projeitu sira ne’e maioria seidauk finalize.

Iha parte seluk, Diretor Hospital Referal Suai, doutor Jose Moniz Fereira hateten fasilidade infrastruktura no ekipamentu mediku atu responde ba surtu Covid-19 ho volume kazu ne’ebe bo’ot seidauk preparadu.

“Ita nia rekursu humanu hamutuk 117, mediku espesialista nain 4 iha area pedatria, sirulgia, medisina interna, ginecologista, no otopedista. Mediku Cubanu iha nain 10 maka apoia hela servisu,” nia hateten.

Nia hateten ekipamentu mediku ba teste ran iha hospital referral Suai avaria hela durante fulan tolu ona tanba ne’e atendimentu ba teste ran lahalao.

Nia informa sira nafatin halo planu akizasaun ba fasilidade no ekipamentu mediku sira atu bele prense iha fatin ICU, Izolamentu no laboratoriu ne’ebe kontrui hela.

Tuir informasaun konstrusaun obra sira ne’e ho fundu Covid-19, kompostu husi konstrusaun fatin ICU ho kustu $189, 959. 69. No konstrusaun fatin izolamentu ho kustu $262,452.00, no fatin laboratoriu ho kustu $70,747.68.