Quarta, Maio 15, 2024
Total visitors: 766366

Xefe Unidade Oncologia, Iha Hospital Nacional Guido Valadares (HNGV), Dr. João Teodosio Amaral informa pasiente moras kankru na’in 10 ne’ebé termina ona sira-nia tratamentu kemoterapia faze intensivu iha Indonésia no Malaysia, agora kontinua halo tratamentu kemoterapia faze mantein iha sentru kemoterapia ambulatóriu iha HNGV, Bidau, Díli.

Xefe Unidade Oncologia, Iha Hospital Nacional Guido Valadares (HNGV), Dr. João Teodosio Amaral informa pasiente moras kankru na’in 10 ne’ebé termina ona sira-nia tratamentu kemoterapia faze intensivu.

Nia dehan pasiente na’in 10 refere kompostu husi pasiente sofre moras kankru susun hamutuk na’in-neen, kankru limfoma na’in-ida, kankru leukemia na’in-ida, no kankru pulmaun na’in-rua.

“Durasaun tratamentu depende ba kondisaun kada moras, tanba moras balun kankru mama hotu, maibé nia durasaun fó aimoruk lahanesan. Balun bele tinan ida ho balun no balun kelur liutan, tanba ne’e ami hanoin tratamentu fasil ne’ebé ita bele halo iha ne’e ho durasaun tempu naruk di’ak liu halo iha rai-laran duke halo iha rai-liur ho kustu akomodasaun ne’ebé bo’ot liutan,” nia hateten iha servisu fatin Bidau, Díli.

Nia hateten kemoterapia faze mantein ne’e tratamentu ne’ebé simples no fasil atu halo, tanba la rekere kondisaun ne’ebé tenke apropriadu atu hala’o. Maibé sira nafatin halo komunikasaun ho hospital ne’ebé pasiente sira halo tratamentu iha rai-liur atu kontinua fornese aimoruk, tanba aimoruk iha rai-laran laiha.

Nia hatutan tratamentu kemoterapia ambulatóriu, signifika pasiente sira ne’ebé injesaun médiku sira sona aimoruk liuhusi kulit okos no soru, sira ne’ebé kemoterapia orál fó aimoruk hemu. Depois sona no hemu aimoruk halo observasaun 15 até 20 minutu laiha reasaun adverse husi aimoruk ne’e pasiente bele fila ba uma.

Nia haktuir dadaun ne’e sira iha médiku espesialista oncologia Timoroan na’in-tolu ho apoia Kubanu ida, entaun hamutuk na’in-haat. No iha mós enfermeiru na’in-tolu no farmasista na’in-tolu ne’ebé treinadu ona iha Indonésia, atu fó atendimentu ba pasiente no kahur aimoruk kemoterapia nian.

Iha parte seluk, Vise-Ministru Operasionalizasaun Hospitais, Flávio Brandão hateten governu iha komitmentu ona investe ona iha rai-laran, liu-liu HNGV atu komesa fazeadamente redús númeru transferénsia moras ba rai-liur.

Nia dehan foku governu nian mak investe iha rekursu umanu atu hasa’e númeru espesialidade no sub-espesialidade iha área oioin, ekipamentu diagnóstika ne’ebé avansadu atu apoia servisu médiku ne’ebé modernu atu fasilita profesionál saúde sira halo intervensaun sira avansadu.

“Primeru ita foku ba kazu sira ne’ebé haruka ba rai-liur ho númeru bo’ot hanesan moras kankru, tumor no kurasaun. Agora ba oin ita sei kontinua haruka, maibé ita fazeadamente komesa hasa’e kapasidade diagnóstika iha rai-laran no tuir mai hasa’e kapasidade halo intervensaun sira, entaun sedu no tarde ita sei la haruka pasiente ba rai-liur, tanba HNGV halo ona istória, uluk ita haruka pasiente ba fase ran iha rai-liur.

Depois ezersísiu estra ne’ebé konsellu halo iha tinan hira ba kotuk ita la haruka ona pasiente fase ran no pasiente sira fase ran iha rai-liur fila hotu mai fase ran iha rai laran, ne’e susesu ida ne’ebé ita halo,” nia hateten.

Nia hateten kona-ba medikamentu, governu sei halo ezersísiu ida agresivu liutan hodi solusiona problema medikamentu sira, inklui medikamentu ba espesialista sira, tanba aimoruk espesialista mak barak liu laiha.