Sábado, Abril 27, 2024
Total visitors: 766366

Diretóra Nasionál Marketing Turismu no Relasaun Internasionál, iha Ministeriu Turismu no Ambiente, Ivania Ross Ximenes Gonçalves informa iha loron 6 fulan-marsu tinan 2024, ró cruzeiro rua ho naran Seabourn Odyssey no Seabourn Sojourn lori turista hamutuk 732 no cruw 709 visita Timor-Leste, durante oras 11 nia laran.

Diretóra Nasionál Marketing Turismu no Relasaun Internasionál, iha Ministeriu Turismu no Ambiente, Ivania Ross Ximenes Gonçalves informa iha loron 6 fulan-marsu tinan 2024, ró cruzeiro rua ho naran Seabourn Odyssey no Seabourn Sojourn lori turista hamutuk 732 no cruw 709 visita Timor-Leste.

Nia dehan ró rua ne’e atraka iha portu Dili iha tuku 07:00 dader to’o 18:00 lokraik. iha oras 11 nia laran turista sira sei visita fatin situ turistiku importante sira balun iha munisípiu Dili no munisípiu Ermera.

“Iha okaziaun visita ne’e, sira sei ba visita no halao atividades iha pontu turistiku importante sira hanesan iha Dare memorial, Gleno Ermera atu hare prosesu kafe nian, iha Dili sei ba Museum Resistensia, Chega museum, Timor plaza, tais market, Cemiterio Santa Cruz, Xanana reading room, Cristo Rei, Dolok Oan, molok sira fila fali,” nia hateten liu husi konferensia imprensa iha sentru informasaun turismu Lesidere, Dili.

Nia hateten sira halo kordenasaun ho parte hotu-hotu inklui mos autoridade seguransa atu bele asegura situasaun seguransa no servisu atendimentu asesu ba finanseiru nian atu turista sira ne’e bele gasta sira nia osan hodi benefisia komunidade.

“Hanesan dadaun ita hatene banku BNU iha ona kartaun ne’ebe mak bele asesu ba, kartaun visa no turista sira mos dala ruma lori osan cash, entau baibain ami konvida mos ema sira ne’ebé troka osan iha estrada ibun banku Mandiri nian oin ne’e fo espasu ida ba sira atu fasilita turista sira troka kedas osan antes sira sai ba visita fatin turistika sira,” nia hatutan.

Nia haktuir sira mos konvida emprezariu Timoroan sira ne’ebé sei faan sasan iha portu Dili, liu-liu maluk sira iha Tais Market, Boneka Ataúro, Kafe Timor atu turista sira bele sosa buat ruma ba souvenir hodi lori fila ba sira nia rai.

Nia konsiente infrastrutura bazika sei sai obstaklu, maibe governu iha ona planu atu mellora fatin turistiku sira ne’e hodi sai fatin atrativu ba turista sira, liu-liu Portu Dili no Cristu Rei iha ona planu governu nian ba investimentu públiku privadu.

Tuir informasaun ró Seabourn Odyssey sei lori passajeiru hamutuk na’in 390 no crew na’in 354, kompostu husi feto na’in 189 no mane na’in 201. Ró Seadourn Sojourn lori passajeiru na’in 342 ho crew na’in 355, kompostu husi feto na’in 168 o mane na’in 170. Turista sira ne’e maioria ho idade tinan 50 ba leten no husi nasaun oioin hanesan Estado Unidos Amerika, Reino Unido, Canada, Australia, Alemaña, Olanda, Nova Zelandia, Switzerland, Irlandia, Italia, Japaun, Singapore, Spaña, Mexico, Africa do Sul, Luxembourg, Thailand, Iceland, Belgica, Denmark, Greece, China, Indonesia, Romania, no Austria.

Iha parte seluk, Portavoz Polisia Nasionál Timor-Leste (PNTL), Superintendente Polisia António da Luz hateten sira garantia movimentu turista sira nian ba fatin turistiku sira ne’e lao ho diak no seguru tanba autoridade seguransa sei fo seguransa maximu.

“Tuir rute ne’ebe iha katak ita nia visitante sira ne’e mos ba Gleno-Ermera, entau parte seguransa liu-liu tranzitu sei akompañia sira to’o iha munisípiu Ermera no fatin seluk ne’ebé mak ita nia turista sira atu ba tanba ita informa ona ba komandu munisípiu Dili no Unidade Espesial atu koloka membru iha fatin sira ne’ebé turista sira visita hanesan iha Dare memorial kafé nian, area branka dolok oan, tais market kolmera, Timor Plaza, museum Chega Balide, Museum Resistensia no Semiterio Santa Cruz,” nia hateten.

Nia hatutan kontribuisaun komunidade nian importante tebes atu asegura turista sira ne’e sente seguru, konfortavel halo movimentu iha situ turistiku sira.

“Husu ba ita nia komunidade sira tanba ita nia visitante sira ne’e mai barak entau ita mos tenke hatudu oin midar no laran luak atu simu sira tanba sira hakarak visita ita nia rai ne’e investimentu bo’ot ida ba ita nia nasaun ne’e, lu-liu sira mai kompra sasan ruma iha rai laran no komunidade sir abele hetan rendimentu,” nia haktuir.