Sexta, Abril 26, 2024
Total visitors: 766366

Servidor media no jornalista senior ativu, Otelio Ote hateten sakrifisiu jornalista estranjeiru nian durante luta ba libertasaun tinan 1975 to’o 1999, fo espiritu luta ba orgaun media, liu-liu jornalista sira atu kontinua defende no promove liberdade imprensa no espresaun iha Timor-Leste.

Servidor media no jornalista senior ativu, Otelio Ote hateten sakrifisiu jornalista estranjeiru nian durante luta ba libertasaun tinan 1975 to’o 1999, fo espiritu luta ba orgaun media, liu-liu jornalista sira atu kontinua defende no promove liberdade imprensa no espresaun iha Timor-Leste.

Nia salienta, juramentu profisaun jornalista nian iha tolu mak prontu lakon tempu, lakon material, no lakon vida. Jornalista nain lima hanesan Greg Shackleton, Tony Stewart, Brian Peters, Malcolm Rennie, Gary Cunningham, ne’ebe militar Indonesia oho iha Balibo iha tinan 1975, no sira seluk ne’ebe sakrifika aan obedese duni ba profisaun ida ne’e.

“Sira nia mate fo duni inspirasaun ba ita ne’ebe sai jornalista, desde sira sai vitima dala ikus sira inspira jerasaun foun sira kontinua luta ba liberdade imprensa no espresaun. No nafatin konsiensializa katak moris hanesan jornalista ne’e nia ikus mak ne’e vitima ba tempu servisu lahatene loron no kalan, vitima ba material hasai osan sosa buat barak, no ikus liu prontu mate,” nia hateten bainhira halao kobertura ba serimonia komemorasaun loron 45 trajedia Balibo Five iha Postu Administrativu Balibo Munisipio Bobonaro.

Nia dehan, akontesementu sira ne’e liu ona, no agora importante komunidade media sira atu re-organiza aan hodi hadia kualidade produtu jornalistika iha rai laran atu kontinua kontribui ba dezenvolvimentu nasional tanba povu sei moris terus.

Entretantu, Sekretario Jeral Organizasaun Timor-Leste Press Union (TLPU), Horacio Babo hateten akontesementu sira iha tinan 45 liu ba hatudu kontribuisaun jornalista nian importante tanba ho sira nia servisu bele hatudu ba mundu povu Timor-Leste nia sofrimentu sira no jornalista tuir mai tenke fo onra ba servisu ida ne’e hodi kontinua kontribui iha faze dezenvolvimentu.

“TLPU konsidera heroi bo’ot liu iha luta libertasaun nasional mak jornalista sira. Laos sira nain lima ne’e deit, maibe barak mak mate no balun sei moris hanesan Max Sthal sira kontribui makas. Ita presiza hare husi sira hanesan motivasaun ida ba ita atu halao ita nia knar hanesan profisaun ida sira hatudu ona iha tempu difisil no tempu libertasaun situasaun diak ita tenke kontribui buat ruma ba ita nia nasaun,” nia hateten.

Entretantu, Eis Presidente da Republika no Premio Nobel da Paz, Jose Ramos Horta hateten orgaun media tenke iha regras de ontologika, objetividade, neutralidade, imparsialidade, no korajen jornalista sira nian, tanba jornalista laos hakerek deit politika no ekonomia, maibe setor oioin.

Nia dehan, jornalista tenke iha espesialidade oioin hanesan ekonomista, jurista, medisina, politika, dezenvolvimentu, no seluk tan atu bele hakerek artigu no opiniaun diak publika sai saida mak sala no diak sai modelu ba Timor-Leste.

“Purtantu, jornalista ne’e iha setor espesialidade oioin bele kontribui diak tebes, laos deit ba dame. Dame ne’e importante ba toleransia no seluk tan tanba jornalista ida independente iha impaktu liu duke politiku sira koalia. Politiku sira dada ba mai bele iha rajaun, maibe jornalista ida iha preparasaun diak no koalia ema barak sei rona liu tan,” nia hateten.

Iha oportunidade ne’e, nia agradese ba Konselho Imprensa (KI) no Centru Nasional Chega (CNC) kada tinan komemora loron trajedia Balibo Five ho kreatividade no arte ne’ebe sai pedalogia diak ba povu atu hare hanesan parte ida husi historia luta libertasaun no reforsa papel media nian, liu-liu defende liberdade imprensa.

Nia hatutan, husi historia sira ne’e buat ne’ebe tenke evita mak violensia no buat ne’ebe mak tenke selebra mak liberdade.