Quinta, Maio 02, 2024
Total visitors: 766366

Xefe Gabinete Kontrolu Kualidade no Komunikasaun Sosial, iha Hospital Nacional Guido Valadares (HNGV), Díli, Sara Maria Xavier hateten ospitál nasionál adopta polítika hadomi kosok-oan, ne’ebé bandu família fó susuben formula no bibiron ba bebé foin moris, bainhira la hetan instrusaun husi médiku sira no enkoraja inan sira fó susu bebé foin moris.

Koordenador Ekipa Alola, iha HNGV, Amelia Amaral Soares hateten sira-nian servisu fó edukasaun saúde, halo akonsellamentu no ajuda inan sira ne’ebé hasoru difikuldade fó susu bebé depois partu iha sala-maternidade.

Nia dehan asaun ne’ebé pesoal saúde sira iha HNGV ho apoia ekipa husi NGO Fundasaun Alola, halo mak lorloron fóedukasaun promosaun saúde no enkoraja inan sira fó susu bebé ne’ebé foin moris, liu-liu susubeen kinur, tanba iha valór nutrisaun ne’ebé aas.

“Ba inan sira ne’ebé iha difikuldade kona-ba fó susu bebé iha loron primeiru depois partus, entaun parteira sira ho suporta husi ekipa Fundasaun Alola, sempre fó asisténsia ba inan sira ne’ebé hetan difikuldade liuhusi halo masajen ba inan nia susunbeen no akonsella inan sira konsumu aihan ne’ebé nutritivu no saudável atu prodús susubeen di’ak,” nia hateten iha servisu fatin Bidau, Díli.

Nia hateten pesoal saúde sira iha HNGV, sei halo apresaun ba produtu susubeen formula no bibiron inklui supeta ne’ebé família sira lori tama ba sala-enfarmaria no halo esplikasaun ba inan sira kona-ba impaktu susubeen formula ba saúde bebé nian.

Nia hatutan iha bebé balun ne’ebé médiku sira fó instrusaun hodi fó susubeen formula, liu-liu bebé sira ne’ebé inan kondisaun saúde la premite atu pesoal sira hois susubeen. Maibé bainhira inan kondisaun di’ak ona mak ekipa sei rekolla susuben formula no enkoraja inan sira fó susu bebé.

Entretantu, Koordenador Ekipa Alola, iha HNGV, Amelia Amaral Soares hateten sira-nian servisu fó edukasaun saúde, halo akonsellamentu no ajuda inan sira ne’ebé hasoru difikuldade fó susu bebé depois partu iha sala-maternidade, NIFAS no perinatologia.

Nia dehan iha sala-NIFAS inan sira ne’ebé halo opesaun sesariana, entaun depende ba kondisaun bele halo masajen no ajuda bebé susu direitamente. No bebé sira ne’ebé iha komplikasaun baixa iha perinatologia, sira ajuda inan sira hois susubeen fó ba pesoal saúde sira fó ba bebé. Maibé inan sira ne’ebé kondisaun saúde la premite mak sei konsulta ho médiku sira atu fó susubeen formula.

“Iha maternidade inan sira ne’ebé partu, ami ajuda halo skin to skin, halo konseling, halo masajen ba susun no ajuda inan sira fó susu bebé,” nia hateten

Nia hateten iha fulan Janeiru to’o Juñu tinan 2023, sira rejista bebé na’in 75 mak konsumu susuben formula. Husi ne’e na’in 52 hetan instrusaun husi médiku sira, tanba inan nia kondisaun saúde la premite hodi fó susu no na’in 23 família mak hakarak fó susuben formula, tanba ne’e ekipa halo apresaun no fó edukasaun ba família atu hapara fó susuben formula ba bebé.

Iha parte seluk, Reprezentante Organizasaun Mundial Saúde, iha Timor-Leste, Dr. Arvind Mathur hateten, kada tinan iha fulan Agostu, mundu tomak selebra semana mundiál fó susubeen inan hanesan hanoin ida ba asaun hira ne’ebé presiza ema hotu halo atu suporta inan sira fó susubeen inan ba bebé ho di’ak.

“Fó susubeen inan nu’udar maneira efetivu ida, atu asegura saúde no sobrevivénsia labarik nian. Nia fornese fonte nutrisaun di’ak liuba bebé sira, kontribui ba dezenvolvimentu bebé nia kakutak, no fó benefísiu ba inan no labarik iha sira-nia moris tomak,” nia hateten.

Nia dehan OMS rekomenda katak inan sira tenke hahu fó susubeen inan iha oras dahuluk hafoin partu no kontinua fósusuben inan ho eskluzivu ba fulan neen moris dahuluk, maské globalmente 40% labarik ho idade menus husi fulan neen de’it mak hetan susubeen inan eskluzivu.

Nia hateten iha Timor-Leste, Survei Aihan no Nutrisaun iha tinan 2020, hatudu katak liu metade husi bebé foin moris la simu susubeen inan iha oras dahuluk hafoin partu nian laran, no kuaze 36% husi labarik entre fulan 0-5 la hetan susubeen inan eskluzivu.